torstai 13. lokakuuta 2011

Mamumummot, muuttolinnut ja yks fucking psycho



On taas se aika vuodesta, ne lentää etelään, yhdessä, aurassa. Mä haluun kans lentää, mutta pohjoiseen, kotiin, Suomeen. Katselin muuttolintujen matkaa eilen illalla puistossa ja söin mandariineja, jotka ostin Willyksestä. En tiedä näytinkö niin pelottavalta pimeässä puistossa mandariinieni kanssa, kun joku mies huusi poikaporukasta: What a fucking psycho. Joskus mä en vaan ymmärrä ihmisiä. Ois tehny mieli huutaa takasin: What, does this make me a psycho, oh well you have no idea my darling…

Oon kateellinen taloyhtien mamumummoille, jotka on ilmeisesti eläkkeellä. Joka päivä ne kokoontuu taloyhtiön grillikatokseen puhumaan maailman menosta vailla huolen häivää. En mä ehkä mummoksi haluais muuttua, mutta pappa mä voisin olla, sellanen rento papparainen, jolla olis ystäviä, joiden kanssa viilettää rullaattorilla auringon laskuun partakarvat hulmuten…

Koulussa oli taas ryhmätyöskentelyä. Mä alan ymmärtää anorektikkoa. Se on samanlainen tunneihminen kuin minäkin. Opittavaa on niin paljon ja me ei kyetä siihen. Me saadaan aina hylätyt ja meidän paska itsetunto murenee entisestään. Ei tunteilla pääse tässä maailmassa pitkälle, pitää olla järkevän kylmä... Kaulan alueen lihasten määrä, ihan sickii. Mä olin tänään ryhmän puheenjohtaja, kun Harry Potterilla oli krapula. Mun eräs opiskelijakaveri siis näyttää ihan Harry Potter -näyttelijältä, Daniel Radcliffelta, vai mikä se oli. Siis siltä vanhemmalta Danielilta, sehän on komistunut tosi paljon. Mä tykkään aina keksii mun opiskelukavereille tällasia nimiä, kun mulla on tosi huono nimimuisti, varsinkin ulkomaisten nimien kohdalla.

Mua ärsyttää, että ihmiset jättää tekemättä niiden hommia krapulan takia. Pitäiskö munkin kieltäytyä tekemästä mitään, kun mä oon masentunut. Mä en oo ikinä ymmärtänyt sellasta passivoitunutta masennusta. Mun asenne on aina ollut, että leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Ei oo aikaa jäädä itkeen kotiin. 

Mua ärsyttää myös se, että mun kämppiksellä on näemmä joku krooninen ripuli ja se käyttää kaikki vessapaperit ja me sovittiin, että me ostetaan paketti vuorotellen. Jos mä olisin tienny tämän, niin en olis kyllä suostunut. Muuten toi mun kämppis on kyl ihan kiva, sellanen tietokonenörtti. Nörtit, hevarit ja homot on yleensä aina mukavia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti